Kotoutumislaissa on asetettu tavoitteeksi, että aiempaa useampi maahanmuuttaja saa tukea yksilölliseen ja perhekohtaiseen kotoutumiseensa heti maahantulon jälkeen, jolloin tiedon ja tuen tarve on suurimmillaan. Laki säätää siihen tarkoitukseen erilaisia toimenpiteitä, joita räätälöidään maahanmuuttajan statukseen ja tarpeisiin vastaavaksi.
Suomeen saapuu tulijoita eri syistä ja eri statuksilla. Eri maahanmuuttajilla on erilaiset mahdollisuudet kotoutua ja siten heille on tarjolla myös erilaiset polut. Työperusteiset maahanmuuttajat tulevat Suomeen töihin, jolloin yksi kotoutumisen kriteeri – työllistyminen – on jo täyttynyt. Työssäkäyvät, samoin kuten Suomeen opiskelemaan tulevat, eivät voi osallistua kokopäiväisille kielen ja kulttuurin kursseille, eivätkä he tarvitse työllistymispalveluja. Perheenjäseninä tulleilla ei yleensä ole työ- tai opiskelupaikkaa valmiina, joten heidän polkunsa alkaa useimmiten TE-palvelujen asiakkaana: heille tehdään alkukartoitus (osaamisen ja kielitaidon kartoittaminen), laaditaan kotoutumissuunnitelma ja ohjataan kokopäiväisille kielikursseille. Pakolaisena Suomeen tulevalla on yleensä kaikkein vaikeimmat kokemukset takana, joten he saattavat tarvita eniten tukea kotoutumiseen.
Huomio
Tällä sivulla on useita videoita, jotka on tuotu upotettuna sisältönä YouTubesta. Videoiden näkymiseen vaikuttavat käyttäjän tekemät evästeasetukset. Jos videoita ei näy, tarkista asetukset sivuston alalaidasta kohdasta Evästeseloste. Muuta valintasi siten, että ”markkinointi” on valittu.
Case Tampere: Ryhmäkoti Satakieli yksin maahan muuttaneille alaikäisille
Case Tampere: opiskelijana yliopistoon (TTY)
Kotouttamislain mukaan kotouttamistyöhön on pyritty ottamaan mukaan erilaisia järjestöjä ja kolmannen sektorin toimijoita, kuten esimerkiksi seurakuntia, maahanmuuttajayhdistyksiä ja monia perinteisiä vapaaehtoistyöllä toimivia organisaatioita (SPR, Pakolaisapu, Setlementti).
Case Tampere: Kansainvälinen naisten tapaamispaikka Naistari
Perustietoa Suomesta kaikille
Kotoutumislain mukaan viranomaisten tulee antaa maahanmuuttajalle tietoa hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan suomalaisessa työelämässä ja yhteiskunnassa. Lisäksi tietoa annetaan palveluista ja kotoutumista edistävistä toimenpiteistä.(7 §.) (www.kotouttaminen.fi)
Perustietoa Suomesta – opas on kotoutumislain tarkoittama tietopaketti suomalaisesta yhteiskunnasta. Opasta on saatavilla sähköisenä kolmellatoista eri kielellä ja painettuna (selko)suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi. Opas tai esite annetaan kaikille Suomeen muuttaville joko poliisin toimipisteissä, maistraateissa tai Suomen edustustossa ulkomailla.
Internetistä löytyy myös laaja tietosivusto Suomesta infopankki.fi, joka tarjoaa tietoa ja neuvoa maahanmuuttajille 14 eri kielellä.
Ohjaus ja neuvonta jokaisen viranomaisen perustyönä
Kotoutuminen käynnistyy nopeasti, mikäli alkuvaiheen ohjaus- ja neuvontapalveluita on saatavilla ja ne vastaavat erilaisista kulttuureista ja kieliryhmistä tulevien maahanmuuttajien tarpeisiin. Peruspalveluiden saatavuus ja maahanmuuttajien palvelutarpeiden tunnistaminen voivat olla eritasoista asuinkunnasta ja peruspalveluissa työskentelevien osaamisesta riippuen. Palvelut saattavat olla myös suunnattuja pääosin tietyille maahanmuuttajaryhmille, kuten pakolaisille ja paluumuuttajille. Alueellisesti ja paikallisesti on luotu erilaisia malleja ohjaus- ja neuvontapalvelujen järjestämiseksi, esimerkiksi erikielisiä neuvontapisteitä eri kaupungeissa (Helsinki, Turku, Tampere, Vantaa).
Alkukartoitus
Alkukartoituksen tarkoitus on saada selville maahanmuuttajan osaamista ja koulutusta sekä muita taitoja, joita hän voisi hyödyntää uuteen yhteisöön kotoutumisessa, kuten esimerkiksi työhön tai opiskelemaan hakemisessa, mutta myös kielikursseja tai harrastuksia etsiessään. Sen tarkoitus on myös arvioida, mitä palveluja henkilö tarvitsee kotoutumisen edistämiseksi. Alkukartoitus on laadittava kaikille työttömille työnhakijoille TE-toimistoissa sekä toimeentulotukiasiakkaille kunnissa. Muille (työskenteleville, opiskelijoille, kotiäideille) voidaan alkukartoitus tehdä heidän näin halutessaan heidän kotikunnassaan. Alkukartoitus voi sisältää haastattelun lisäksi erilaisia osaamiskartoituksia ja kielitestausta. Joskus alkukartoitus voidaan tehdä myös oppilaitoksessa (esim. ammattiopistossa, työväenopistossa). (ks asetus alkukartoituksesta)
Kotoutumissuunnitelma
TE-toimiston tai kunnan toimeentulotukiasiakkaana olevalle uudelle maahanmuuttajalle laaditaan kotoutumissuunnitelma, johon kirjataan ne kotouttamista edistävät askeleet, joista on asiakkaan kanssa sovittu. Kotoutumissuunnitelma tehdään myös aina alle 18-vuotiaille, joilla ei ole huoltajaa Suomessa. Joskus suunnitelma voidaan laatia koko perheelle samanaikaisesti.
Case Tampere: maahanmuuttajaoppilaat peruskoulussa
Kotoutumisaika on pääsääntöisesti maksimissaan kolme vuotta kotoutumissuunnitelman laatimisesta. Suunnitelmaan voi kuulua suomen/ruotsin kielen opiskelua, muita opintoja tai työharjoittelua. TE-toimisto tai kunta seuraa kotoutumissuunnitelman toteutumista, suunnitelmaa myös tarkistetaan ja täsmennetään ajoittain. Kun maahanmuuttaja osallistuu kotoutumissuunnitelmassa sovittuihin toimenpiteisiin, hän voi saada Kelasta tai kunnalta kotoutumistukea (työmarkkina- tai toimeentulotukea), jos hän on sen saantiin oikeutettu.
Koulutetuilla maahanmuuttajilla on mahdollisuus tutkintojensa rinnastamiseen ja tutkintojen täydentämiseen erilaisissa heille räätälöidyissä koulutuksissa.
Case Tampere: Yliopiston opettajakoulutusta maahanmuuttajille
Kotoutumiskoulutus/kielikoulutus
Suomen tai ruotsin kielen taito ja tieto suomalaisesta yhteiskunnasta ovat kotoutumisen tärkeitä edellytyksiä. Kotoutumiskoulutusta järjestävät kunnat, työ- ja elinkeinotoimistot ja monet oppilaitokset.
Myös niille henkilöille, joille ei laadita kotoutumissuunnitelmia ja joita ei ohjata kotoutumiskoulutuksiin, kieliopinnot ovat olennaisen tärkeitä. Suomen/ruotsin kielen kursseja järjestävät eri paikkakunnilla monet oppilaitokset, järjestöt, yhdistykset, seurakunnat sekä yritykset (finnishcourses.fi), samoin netistä löytyy monenlaisia verkko-opiskelumateriaaleja (esimerkiksi kotisuomessa.fi).
Kotoutumiskoulutusta
Case: Tampereen seudun ammattiopisto / Tredu
Case Tampereen aikuiskoulutuskeskus (TAKK)
Case: Onnen kieli- kielikoulu
Kaksisuuntainen integraatio
Parhaiten kotoutumisen tiedetään onnistuvan sellaisessa yhteiskunnassa, jossa viranomaiset, poliittiset päättäjät ja valtaväestö luovat edellytykset maahanmuuttaneille toimia tasa-arvoisesti yhteiskunnassa. Vaikka perinteisesti kotoutumista ajatellaan muuttajien sopeutumisena uuteen yhteiskuntaan, niin kyse on käytännössä kaksisuuntaisesta prosessista: myös vastaanottavassa yhteisössä tapahtuu muutoksia uusien jäsenien myötä. Tämä näkökulma on otettu huomioon myös kotoutumislaissa, jossa puhutaan kaksisuuntaisesta kotoutumisesta.
Maahanmuuttajat tuovat uuteen yhteisöön mukaan uudenlaisten tarpeiden lisäksi myös uusia resursseja, tuoreita toimintatapoja ja näkökulmia.
Maahanmuuttajan hyvinvointiin vaikuttaa olennaisesti se, miten hyvin hän ajan myötä löytää itselleen sopivan tasapainon kahden kulttuurin välillä (Schubert 2013). Terve ja tasapainoinen suhde omaan identiteettiin ja kulttuuriseen taustaan luo hyvän pohjan myös uuteen kulttuuriin tutustumiseen. Oman kulttuuritaustan säilyttämiseen taas tarvitaan yhteisön tukea ja hyväksyntää. Yksilötasolla oman kulttuurin säilyttämisen merkitys saattaa vaihdella, osalle se on erittäin tärkeä ja toisille ei.
Oman kulttuurin tukeminen Suomessa
Maahanmuuttajien yhdistys tai oman maan ystävyysseura voi auttaa säilyttämään ja kehittämään omaa kulttuuria uudessa yhteiskunnassa ja tehdä yhteistyötä viranomaisten ja muiden järjestöjen kanssa. Suomessa toimii monia maahanmuuttajien yhdistyksiä.
Maahanmuuttajataustaiset lapset voivat saada oman äidinkielen opetusta. Maahanmuuttajien äidinkielen opetus on perusopetusta täydentävää opetusta. Se ei ole perusopetuslain 12 §:n mukaista opetusta, vaan sitä opetetaan erillisen valtionavustuksen turvin. Oman äidinkielen opetus edistää parhaimmillaan oppilaan kasvamista monikulttuurisuuteen ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Myös perusopetuksen jälkeen lukiossa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa nuoren on periaatteessa mahdollista jatkaa oman äidinkielen opiskelua. (ks. www.oph.fi)
Suomessa on uskonnonvapaus, joten jokaisella on oikeus tunnustaa ja harjoittaa omaa uskontoaan. Uskonnonvapauden käyttämistä turvataan uskonnonvapauslailla. Laissa säädetään mm. rekisteröidyistä uskonnollisista yhdyskunnista, yhdyskunnan jäsenyydestä, liittymis- ja eroamismenettelyistä sekä valaa ja vakuutusta koskevista käytännöistä.
Laki liittyy myös perusopetuksen ja lukion uskonnon- ja elämänkatsomustiedon opetusta koskeviin säännöksiin. Evankelis-luterilaisesta ja ortodoksisesta kirkoista säädetään lisäksi niitä koskevissa erityislaeissa. Jokainen voi liittyä uskonnollisen katsomuksensa mukaisesti sellaiseen uskonnolliseen yhdyskuntaan, joka hyväksyy hänet jäsenekseen. Uskonnolliset yhdyskunnat päättävät itse, voivatko niiden jäsenet kuulua myös muihin yhdyskuntiin.