Opiskelijan arki voi olla kiireistä. Stressi painaa ja hektiseen arkeen voi olla vaikeaa saada sisällytettyä liikuntaharrastuksia. Hyvä uutinen tulee kuitenkin tässä: liikuntaa ei tarvitsekaan erikseen harrastaa, sillä arkiaktiivisuus riittää! Lisäksi liikunnasta voit saada hyvän työkalun stressinhallintaan. Toki varsinaisilla liikuntaharrastuksilla voi myös voimistaa liikunnasta saatavia hyötyjä.
Liikunnan positiiviset vaikutukset fyysiseen terveyteen tunnetaan hyvin, mutta niiden lisäksi liikunnalla on myös erittäin suuri vaikutus mielenterveyteemme. Liike vähentää kehon stressihormonitasoja ja parantaa stressinsietokykyä. Liikunnan stressiä vähentävä mekanismi liittyy mm. taistele tai pakene -reaktion hallintaan. Fyysinen aktiivisuus itsessään aiheuttaa kehoon myös stressitilan, mutta kun aktiivisuuden lopettaa, keho saa ”vaara ohi” viestin ja stressi lievittyy. Pelkkä työskentelyn lopettaminen ei samalla tavalla pysäytä stressireaktiota ja se saattaa jäädä jylläämään kehoon kroonisesti. Siksi liikunta kannattaakin ajoittaa esimerkiksi stressaavan opiskelupäivän päätteeksi. Liikunta, varsinkin luontoliikunta, vie myös luontevasti ajatukset pois opintosisällöistä
Fyysinen aktiivisuus tukee mielenterveyttä myös muilla tavoin. Hyvä mielenterveys pohjautuu kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Kokonaisvaltainen hyvinvointi pitää sisällään fyysisen aktiivisuuden, ravinnon, unen ja palautumisen ja sosiaaliset suhteet. Hyvinvoinnin osa-alueista voi ajatella muodostuvan yhtälön, jonka tulos muodostuu sen osien tulosta. Kyse on siis kertolaskusta. Jos mikä tahansa osatekijä on nolla, on koko tulos myös nolla. Liikunta toimii monille hyvänä positiivisen kierteen käynnistäjänä. Kun arkeen saa lisättyä aktiivisuutta se parantaa unen laatua, motivoi tekemään parempia valintoja ruokailun suhteen ja lisää virtaa sosiaaliseen kanssakäymiseen. Näin saadaan nostettua kaikkia hyvinvoinnin osatekijöitä ja samalla hyvän mielenterveyden edellytykset kasvavat kohisten.
Fyysinen aktiivisuus siis tukee sekä mielenterveyttä että opiskeluarkea. Parhaan hyödyn liikkumisesta saat silloin, jos pystyt olemaan aktiivinen säännöllisesti. Liikuntahetkien ajoittaminen stressiä aiheuttavien päivien loppupuolelle voi olla järkevää. Lisäksi on hyvä muistaa, että liikuntaharrastukset ovat hyväksi, mutta arkiaktiivisuus on tärkeämpää.
Tämän tiedon pohjalta voisi antaa seuraavan suosituksen: Yritä löytää oma tapasi olla aktiivinen. Paras tapa säännölliseen aktiivisuuteen on arkiliikunta. Pyri liikkumaan paikasta toiseen lihasvoimin aina kuin mahdollista, mutta ainakin stressaavien päivien lopuksi.
Mahdolliset liikuntaharrastukset kannattaa myös ajoittaa opiskelupäivien päätteeksi. Suurimmalla osalla kampuksista on hyvät mahdollisuudet harrastaa liikuntaa ja se helpottaa liikunnan yhdistämistä opiskeluarkeen.
Ystävänpäiväterveisin
Tommi Yläkangas
Vaikuttamisen asiantuntija, Nyyti ry
SportUnilla vietetään korkeakoululiikunnan ystävänpäivää 14.2. Kaikissa liikuntakeskuksissamme on avoimet ovet 14.2. koko päivän! Lisäksi SportUni osallistuu TAMKilla Parven ystävänpäivään. SportUni Kaupissa on tarjolla maksuton Rentouttava kehonhuolto klo 14.00-15.00 ryhmäliikuntasalissa (ei vaadi ilmoittautumista). Tervetuloa!