Tuore suomenennätysuimari Ida Hulkko on viimeiset kuusi viikkoa viettänyt uintikisoissa Budapestissä. Siellä urheilijat ovat eläneet ns. koronakuplassa – paljon muuta elämää ei ole kuin halli ja hotelli. Opiskelu tuokin hieman muuta ajateltavaa arkeen.
Tampereen yliopistossa opiskeleva Hulkko tähtää filosofian maisteriksi englannin kielestä. Hulkko aloitti kielten koulutusohjelmassa tänä syksynä. Hän kuuluu myös Tampereen Urheiluakatemiaan, joka auttaa urheilijoita yhdistämään kaksoisuran: huippu-urheilun ja opiskelun. Hulkko on kuulunut urheiluakatemiaan jo lukioajoista lähtien.
– Olen saanut opintojen ohjausta ja apua kurssien suunnitteluun nyt kun siirryin yliopistoon. Päätähtäin on edelleen uinnissa ja Tokion olympialaisissa, Hulkko vakuuttaa.
– Suomessa ei kuitenkaan urheilulla elä, niin silloin on tärkeää myös opiskella. Nyt kun opiskelupaikka avautui, on helpompi keskittyä urheiluun täysillä.
Hulkon arkipäivään kuuluu kahdet tai jopa kolmet treenit altaalla tai altaan reunalla, joten opintojen sijoittaminen arkeen on ajallisesti välillä haasteellista.
– Meillä on kielissä paljon pienryhmäopintoja ja pakollisia luentoja, mutta olen saanut kyllä näin etäaikana opiskeltua myös ilta-aikaan, kun olen pääsyt treeneistä. Hyvin on sujuneet opinnot tähän saakka.
– Urheilija ei voi jättää urheilijastatusta hetkeksikään, sillä kaikki vaikuttaa suoritukseen. Olemme käytännössä ”töissä” 24/7.
Hulkko opiskeli ennen Tampereen yliopistoa USA:ssa ja niitä opintoja Hulkko saa hyväksi luettua tutkinnon vapaavalintaisiin opintoihin.
– Tavoitteeni on valmistua viidessä vuodessa. Minulla on hyvä organisointikyky ja kun aloitan ajoissa suunnittelemaan opiskelun ja urheilun yhdistämistä, niin homma toimii.
Ennen Tokiota Hulkko sai kutsun testaamaan kuntoaan maailmanparhaiden kanssa Budapestin uintiliigaan ja onnistui siellä heti avauslajissa. Hulkko sijoittui 50 metrin rintauinnissa toiseksi uudella SE-ajalla 29,45.
– Hyvällä tiellä olemme kohti Tokiota, Hulkko iloitsi.
Opintoja erilaisin suoritusmenetelmin
Myös korkeushyppääjä Ella Junnilan tähtäin on tiukasti Tokion olympialaisissa valitsevasta maailmantilanteesta huolimatta. Junnila aloitti politiikan tutkimuksen opinnot Tampereen yliopistossa tänä syksynä.
– Haaveenani on jo pidempään, ainakin yläasteen lopusta asti, opiskella yhteiskuntatieteitä. Tampereen yliopistossa oli paras malli minulle ja tänne lopulta pääsin, Junnila kertoo.
Junnilan viime kausi päättyi yleisurheilun SM-kisoissa, Kalevan kisoissa lievään loukkaantumiseen, ja sujahtaminen opiskelurytmiin syksyn aikana onkin sujunut hyvin nyt uudella harjoittelukaudella.
– Kun suurin osa opinnoista on etänä, säästän aikaa esimerkiksi matkustamisesta ja voin herätä myöhemmin. Treenit pystyn hyvin sovittamaan luentojen väliin. Tämä on ollut tällainen hidas aloitus.
– Kaipaan silti ihan perinteistä fyysistä luento-opetusta. Opin sillä tavalla itse hyvin.
Junnila aikoo yhdistää opiskelu- ja urheilu-uran tiiviisti ja kehittyä molemmissa. Hän on selvittänyt, millaisia erilaisia suoritusmahdollisuuksia opinnoissa on politiikan tutkimuksessa ja yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa.
– Meillä on useasti mahdollista suorittaa opintoja erilaisin vaihtoehdoin; esseinä, lukupiireinä ja niin edelleen. Joten uskon vahvasti, että tämä onnistuu.
Myös pitkille leireille Junnila kaipaa ”jotain älyllisesti haastavaa”.
– Käytännössä siellä on paljon aikaa vaan olla, niin samalla voin sitten opiskella. Pidän opiskelusta. Tämä oikein toivottu muutos.
Junnila liittyi opintojen aloituksen jälkeen Tampereen Urheiluakatemiaan. Aikaisemmin hän on ollut Jyväskylän Urheiluakatemian jäsen.
– Jos tähtää huipulle, siitä on ehdottomasti hyötyä. Saamme pienellä rahalla hyvän asiantuntijajoukon palvelut ja hyvät harjoitteluolosuhteet käyttöömme.
Joukkue sitouttaa
Lentopalloliigassa Akaa Volleyssa pelaava keskitorjuja Markus Kaurto opiskelee Tampereen Ammattikorkeakoulussa bioanalytiikan koulutusohjelmassa toista vuotta. Myös Kaurto kuuluu Tampereen urheiluakatemiaan.
– Kun on täyspäiväinen urheilija, opintoja ei voi olla liikaa. Olen nyt suorittanut puolet ensimmäisen vuoden opinnoista. Ja nyt suoritan toista puolikasta. Sain tuutoriopettajalta tämän neuvon opintojen alussa ja tämä on ollut hyvä tahti, Kaurto toteaa.
Joukkuelajeissa urheilijoiden tulee sitoutua joukkueen aikatauluihin, joten opinnot tulee järjestää niin että treeneissä ja peleissä ollaan aina paikan päällä yhdessä muiden joukkuekavereiden kanssa.
– Melkein joka päivä on jotain tapahtumaa. Lukujärjestys on onneksi noin puoli vuotta eteenpäin, se helpottaa suunnittelua niin että ehdin iltatreeneihin Tampereelta kotikonnuille Akaaseen. Joitain aamutreenejä olen tehnyt Tampereella SportUnilla sekä Valkeakoskella, Kaurto kertoo arjestaan.
Kaurto ei ole vielä valinnut opinnoissaan mihin suuntautuu – se valinta on vielä edessä.
– Minua kiinnostavat monet vaihtoehdot, mitä olemme opiskelleet. Tähän asti kaikki ammattiaineet ovat olleet mielenkiintoisia erityisesti mikrobiologia. On ainakin alan valinta mennyt kohdilleen, Kaurto innostuu.
Keskitorjuja Kaurto tähtää myös Suomen maajoukkueen kanssa seuraaviin EM-kisoihin syksyllä 2021. Jos korona suo, Suomi isännöi EM-alkulohkon pelejä nimenomaan Tampereella.
– Olen ollut maajoukkueessa noin viisi vuotta – yhdet MM ja kahdet EM-kisat. Kotikisat ovat ehdoton tavoitteeni, Kaurto vakuuttaa.
Mikä ihmeen urheiluakatemia?
Tampereen Urheiluakatemia on urheilun yhteistyöverkosto, joka tukee urheilijoita, valmentajia ja seuroja koko urheilijan polulla. Urheiluakatemian toimintaa johtaa Varalan Urheiluopisto ja sitä rahoittavat Opetus- ja kulttuuriministeriö, Tampereen kaupunki sekä Varalan Urheiluopisto. Tampereen yliopisto ja Tampereen Ammattikorkeakoulu ovat akatemian yhteistyöoppilaitoksia.
Korkeakoulujen ja urheiluakatemian yhteistyön tavoite on mahdollistaa tavoitteellisen huippu-urheilun ja korkea-asteen opintojen sujuva yhdistäminen Tampereella.
– Tampere on yksi Suomen Olympiakomitean Urheiluakatemiaohjelman kuudesta valtakunnallisesta huippu-urheilun keskittymästä, johon tietyt lajiliitot ovat keskittäneet vahvasti toimintaansa, kertoo Petteri Luukkainen Tampereen Urheiluakatemiasta.
Akatemian jäsenenä urheilija voi osoittaa opintojen ohjaajille, opettajille ja muille opintoihinsa vaikuttavilla tahoille olevansa huipulle tähtäävä urheilija. Urheilu-uran ja opiskelujen samanaikainen edistäminen voi tarkoittaa jossain vaiheessa korkeakouluopintoja tarvetta joustaville tenttiajoille, välivuodelle tai vaikka tukea opintosuunnitelman muokkaamiseen esimerkiksi loukkaantumisen jälkeisen kuntoutumisjakson aikana.
– Urheiluakatemia tukee lajien valmentautumisprosesseja laaja-alaisesti eri asiantuntija-aloilla (esim. fysioterapia, ravitsemus, urheilupsykologi sekä ainoana akatemiana Suomessa talouskoutsaus) ja mahdollistaa näin urheilijoiden kokonaisvaltaisen kehittymisen, Luukkainen toteaa.
Toimiessaan yhteistyössä Tampereen Urheiluakatemian kanssa, korkeakouluyhteisö vaikuttaa omalta osaltaan suomalaiseen huippu-urheilukulttuuriin ja menestykseen tulevaisuudessa. Suomalaisista huippu-urheilijoista vain murto-osa saa elantonsa ainoastaan urheilusta, jonka takia urheilijoiden on valmistauduttava jo urheilu-uran aikana sen jälkeiseen elämään
– Parhaimmillaan opiskelu tukee myös urheilutuloksen tekemistä tuodessaan urheilijalle varmuudentunnetta uran jälkeiseen aikaan. Tampere urheilukaupunkina on ja voi tulevaisuudessa olla yhä enemmän ykkösvalinta opiskelevalle urheilijalle. Korkeakouluyhteisölle tämä tarkoittaa esimerkiksi energisten, hyvinä roolimalleina toimivien huippu-urheilijoiden hyödyntämistä osana omaa brändityötään, vakuuttaa Luukkainen.
Tutustu Tampereen Urheiluakatemiaan
Teksti: Helena Collin SportUni