Keikkatyön käsikirja tarjoaa kokonaiskuvan itsensä työllistämisestä, siihen liittyvistä velvollisuuksista, mahdollisuuksista ja haasteista. Käsikirja sisältää itsensä työllistämiseen ja kevytyrittämiseen liittyviä eri ulottuvuuksia eri ulottuvuuksia ja tietoa myös yrityksen perustamisesta, sosiaaliturvasta ja työhyvinvoinnista. HUOM! Navigointipalkin plus-merkkien alta löytyy lisää aiheita.
Käsikirja on laadittu erityisesti työelämään siirtymässä oleville korkea-asteen opiskelijoille Suomessa, mutta sitä voivat hyödyntää kaikki näistä asioista kiinnostuneet. Tarkempaa tietoa ja yksityiskohtia löytyy monien viranomaisten ja eri palveluntarjoajien sivustoille johtavien linkkien takaa.
Itsensä työllistämistä ja kevytyrittämistä voi kokeilla jo opiskelun ohessa, vaikka työura toteutuisi palkkasuhteessa. Tutkinnon hankkiminen on pitkällä aikajänteellä työelämässä menestymisen näkökulmasta keskeistä, mutta opiskeluaikana sopivasti opintoihin kytkettynä työnteko tuo kokemusta ja luo työelämäkontakteja. Kevytyrittäminen on myös oiva tapa pitää tuntumaa työntekoon mahdollisen työttömyysjakson aikana.
Keikkatyön käsikirjassa termillä yrittäjä tarkoitetaan ammatinharjoittajaa. Tilastoinnissa itsensä työllistäjiksi luetaan yksinyrittäjät, ammatinharjoittajat, freelancerit ja apurahansaajat. Kevytyrittäjiä ei luokitella itsensä työllistäjiin, vaikka he käytännössä työllistävätkin itsensä. Käsikirjassa käytetään termiä kevytyrittäjä puhuttaessa henkilöstä, jotka tekevät työtä laskutuspalvelun kautta ilman omaa rekisteröityä yritystä.
Keikkatyön käsikirja on toteutettu PIRSSI – pirstaleiseen työelämään siirtyminen-hankkeen aikana – https://projects.tuni.fi/pirssi/.
Suomenkielisten sivujen YEL- ja ALV-minimirajat sekä linkkien toimivuus tarkastettu ja päivitetty toukokuussa 2023.