Ensimmäinen asia, joka arvonlisäveron suhteen tulee ymmärtää, on se, että se ei ole ollenkaan sinun rahaasi vaan kuuluu valtiolle. Raha vain kulkee sinun tilisi kautta valtion kassaan.
Yritykset ovat arvonlisäverovelvollisia, eli niiden tulee kerätä asiakkailtaan arvonlisäveroa (ALV) myymiensä tuotteiden ja palveluiden hinnassa ja tilittää keräämänsä verot valtiolle. Yleinen arvonlisäverokanta Suomessa on 24 prosenttia. Tämä siis käytännössä tarkoittaa sitä, että jos yritys on ajatellut laskuttaa asiakkaaltaan 1 000 euroa, sen tulee lisätä hintaan 24 prosenttia arvonlisäveroa, tässä tapauksessa 240 euroa. Asiakas maksaa siis tuotteesta tai palvelusta 1 240 euroa.
Yrittäjä tilittää keräämänsä ALV:n valtiolle, mutta arvonlisäverovelvollisena hän saa omiin hankintoihinsa sisältyvän ALV:n palautuksena siltä osin kuin näitä hankintoja on käytetty yrityksen arvonlisäverovelvollisessa toiminnassa.
Ilman yritystä toimivat yksityishenkilöt, kuten kevytyrittäjät, eivät voi ilmoittautua arvonlisäverovelvollisiksi. Jos freelancerin tulot ylittävät vuotuisen alv-rajan (15 000 euroa vuonna 2023), hänen tulee hakea itselleen y-tunnus ja ilmoittautua arvonlisäverovelvolliseksi.
Kun yrittäjä neuvottelee asiakkaansa kanssa palvelun tai tuotteen hinnasta, on tärkeää, että molemmat ymmärtävät, keskustellaanko hinnasta ilman arvonlisäveroa vai sen kanssa. Yksityishenkilöille myytäessä ALV yleensä sisällytetään ilmoitettavaan hintaan. Yritysten välisessä kaupankäynnissä taas hinnat ovat yleensä verottomia, sillä ostajayritys voi todennäköisesti vähentää ALV:n omassa verotuksessaan ja on todennäköisesti tehnyt budjetointinsa verottomilla hinnoilla.
On siis turvallisempaa ilmoittaa ensin hinta, jossa on ALV mukana, ja jos asiakas säikähtää sen korkeutta, voi lisätä ”…sisältäen tietysti ALV:n 24 %.”
Laskussa hinta ja ALV-osuus ilmoitetaan esimerkiksi näin: 1 000 euroa (ALV 0 %) tai 1 240 euroa (ALV 24 %). Ostajan tulee siis ymmärtää, että ”ALV 0 %” hintaan lisätään 24 prosenttia. Jos tuotteen tai palvelun myyjä ei ole arvonlisäverovelvollinen, tämä seikka pitää selkeästi mainita laskussa. Laskuissa täytyy myös selkeästi näkyä, millaista palvelua tai tavaraa kaupataan ja mihin arvonlisäverokantaan se kuuluu.
Yritykset, joiden liikevaihto jää alle ALV-rajan (15 000 euron), on vapautettu arvonlisäveron keräämisestä. Tämä säästää yrittäjän hallinnollista työtä, mutta toisaalta yrittäjä ei voi myöskään saada ALV-palautusta. Tässä yhteydessä tulee huomioida niin sanottu ALV:n alarajahuojennus, josta kerrotaan lisää jäljempänä.
Myös yli 15 000 euron liikevaihtoa tekevät yritykset voivat joissain tapauksissa toimia ALV-velvollisuuden ulkopuolella. Tämä on mahdollista, jos yrityksen myymät tavarat tai palvelut on määritelty arvonlisäverottomiksi. Arvonlisäverosta vapaata on esimerkiksi terveyden- ja sairaanhoitoalan toiminta.
Eri tuotteilla ja palveluilla voi olla eri ALV-prosentti. Tähän viittaa termi arvonlisäverokanta. Vuonna 2023 ALV-kannat Suomessa ovat samat kuin edellisvuonnakin eli 24, 14 ja 10 prosenttia.
Arvonlisäveron tilittäminen valtiolle
Yrityksen keräämät arvonlisäverot ilmoitetaan kausittain Verohallinnolle ja maksetaan OmaVero-palvelussa. Ilmoituskausi voi olla kuukauden, neljännesvuoden tai vuoden pituinen jakso. Verot tulee ilmoittaa ja maksaa Ilmoituskautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivään mennessä, eli esimerkiksi helmikuun arvonlisäverot pitää hoitaa viimeistään huhtikuun 12. päivä.
Pidempää ilmoituskautta voi kuitenkin anoa pienen liikevaihdon perusteella. Jos yrityksen liikevaihto on kalenterivuonna enintään 30 000 euroa, se voi maksaa arvonlisäveron kerran vuodessa. Sivutoimisen yrittäjän, jolle kertyy vain vähän kuitteja, kannattaa tehdä juuri näin.
Pienyrittäjät voivat tilittää arvonlisäveronsa maksuperusteisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että arvonlisäveron maksupäivä lasketaan vasta siitä hetkestä, kun asiakkaan maksu oikeasti saapuu yrityksen tilille. Jos olet tehnyt työn tammikuussa mutta asiakas maksaa vasta maaliskuussa, sinun tulee tällöin tilittää kyseinen arvonlisävero toukokuun 12. päivään mennessä.
Kuitit hankinnoista, pienistäkin, kannattaa alusta alkaen toimittaa kirjanpitäjälle (mieluiten sähköisesti). Tämä helpottaa kirjanpitoa ja säästää aikaa ja rahaa. Kirjanpitäjä ei voi tehdä ALV-vähennyksiä sellaisista ostoista, joista ei ole esittää kuittia.
Arvonlisäveron alarajahuojennus
Vaikka yrityksen toiminta olisi alkuvaiheessa pienimuotoista, kannattaa arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautumista harkita joka tapauksessa. Yritys pystyy tällöin vähentämään omiin hankintoihinsa sisältyneen arvonlisäveron ja tekemään arvonlisäveron alarajahuojennuksen.
ALV:n alarajahuojennus on pientä liiketoimintaa pyörittäville yrittäjille suunnattu verohelpotus. Siitä hyötyvät sellaiset arvonlisäverovelvolliset yritykset, joiden tilikauden liikevaihto on alle 30 000 euroa. Mitä pienempi liikevaihto, sitä suurempi huojennuksen suhteellinen hyöty on. Yritysmuoto ei vaikuta huojennukseen.
Alarajahuojennus tarkoittaa sitä, että valtio ei peri kaikkia sille kuuluvia arvonlisäveroja itselleen vaan antaa ne yrittäjälle, eli yrittäjä maksaa vain osan arvonlisäverosta. Jäljelle jäävät arvonlisäverot muuttuvat yrityksen tulokseksi, josta toki maksetaan sitten tuloveroa.
Yrittäjän pitää kuitenkin itse muistaa hakea huojennusta. Tämä tehdään verkossa tilikauden viimeisen (tai ainoan) ALV-ilmoituksen yhteydessä.
Jos yrittäjä ei ilmoittaudu ALV-rekisteriin mutta liikevaihto ylittääkin ALV-velvollisuuden rajan (15 000 euroa), joutuu yritys maksamaan arvonlisäveron takautuvasti koko tilikauden myynnistä. Mikäli taas yritys liittyy ALV-rekisteriin mutta liikevaihto jääkin alle 15 000 euron, saa yritys kaikki maksamansa arvonlisäverot takaisin arvonlisäveron alarajahuojennuksen ansiosta.
ALV-rekisteriin kannattaa siis ilman muuta liittyä, jos vähänkään uskoo, että liikevaihto saattaisi kohota yli 15 000 euron rajapyykin.
Miten arvonlisäveron alarajahuojennus lasketaan?
Mikäli yritys kuuluu ALV-rekisteriin mutta sen liikevaihto jää tilikauden aikana alle 15 000 euron, se voi hakea verottajalta takaisin kaikki maksamansa arvonlisäverot. 15–30 000 euron liikevaihdolla saat takaisin osan maksetuista arvonlisäveroista – tällöin kyseessä on niin sanottu osittainen huojennus. Alla olevista linkeistä löydät alarajahuojennuksen laskuperiaatteen ja Verohallinnon laskurin.
Arvonlisäveroon liittyy vielä monia muitakin yksityiskohtia, kuten rakennusalan käänteinen arvonlisävero, mutta niihin ei tässä yhteydessä perehdytä.
Arvolisäveron laskentakaavat:
https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/verot-ja-maksut/arvonlisaverotus/arvonlis%C3%A4verolaskuri/
Arvonlisäveron alarajahuojennus ja sen laskeminen
https://go.accountor.fi/arvonlisavero-alv/#alv-alarajahuojennus
Lisää arvonlisäverosta
https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/tietoa-yritysverotuksesta/arvonlisaverotus/
https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/66785/freelancer-verotuksessa8/
https://yrityksen-perustaminen.net/arvonlisavero/
Maksuperusteinen kirjanpito
https://go.accountor.fi/maksuperusteinen-kirjanpito-ja-alv/?utm_source=yrityksen-perustaminen.net&utm_medium=referral&utm_campaign=us-accountorgo&utm_content=referral
Mitä hyötyä on Y-tunnuksesta?
https://www.taloustaito.fi/tyo-elake/kevytyrittaja-tiedatko-taman-y-tunnus-tuo-sinulle-verohyotyja/#c9f1c1e2